Tänään me viisi ystävystä laitettiin viisaat päät yhteen, ja alettiin askartelemaan.
Oltiin kuin pienet lapset kukkia väkertämässä, kilvan kehuttiin omia aikaansaannoksia sekä ihasteltiin toisten tekemiä kukkia. Kaunis kimppu, polvisukista ja rautalangasta syntyikin.
Kenelläkään ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan, että esittelen tämän kauniin kimpun myöskin teille.
Niinhän sitä sanotaan että nauru pidentää ikää, meillä taisi tuota ikää kertyä ainankin vuosi lisää, niin oli hauskaa.

Kintaat neuloin muutama päivä sitten saamastani hahtuvalangasta. Ensimmäistä kinnasta neuloessani en meinannut alkuun osata lankaa pitää tarpeeksi löysällä kun hahtuva katkeili monta kertaa. Näistä oli tarkoitus tehdä lovikkaat, mutta kun käsin huovuttaessa nämä kintaat peukalosta alaspäin viruivat reilusti pituutta. Ei minusta ristikuvio tuohon varteen enää sopinutkaan, mutta ihan kivat noinkin. 
Nämä kintaat saa lankojen tuoja, entinen naapurin ”tyttö”.

Huomenna lähden reissuun, ohi kulkiessa aion piipahtaa Veturissa. Jäi nimittäin vaivaamaan kun edellisellä käynnillä en Veturissa huomannut lankakauppaa ollenkaan. 
 
Mukavaa viikonjatkoa teille.