Lahjoituksena saatiin suuri erä tölkinavaus renkuloita, joista kolmen naisen voimin tehtiin ratsastukseen haarniskat. Tässä vielä kypärän päälle asennettava suojus.

Lähdin tänään veljelle avuksi istuttamaan puuntaimia, ettei hänen yksin tarvitse suuresta urakasta selvitä.
Kyllä nyt posket hehkuu punaisena, kun aurinko porotti kokopäivän. Enkä aamulla tajunnut, että aurinkovoidetta tarvitaan jo näin aikaisin keväällä. Mutta huomenna ja seuraavina päivinä laitan aurinkovoidetta, sekä huulirasvan otan mukaan.
Istuttamista on paljon, sillä myrskyn kaatamia metsiä täällä nyt parhaillaan istutetaan.


Tällaisia löysin istutus alueelta aikapaljon. Kiviä nämä eivät ole, olisivatkohan nämä jonkin kukan mukuloita jotka olisivat kukkineet metsän kätköissä katseilta piilossa.
Mietin tässä, että kumpaanko laitan nämä muhimaan kukkapenkkiin, vai perunamaahan. Syömään näitä ei minun varmaan kannata ruveta.

Mitä näille pitäisi tehdä, osaisitko sinä auttaa minua.

Kiitos sinulle kommenteista.  Oikein hyvää ja lämmintä viikonjatkoa.

Kummitytär kyseli, että joutaisinko alkuviikosta hänen mukaansa muutaman päivän kestävälle reissulle. Tietenkin minusta oli mukava matkaseuraksi lähteä.
Samalla reissulla pistäydyttiin tyttären perheen luona. Siellä olikin minua odottamassa valtavan suuri ja komea terassipelargonia.

Melkein koko auton peräkontti täyttyi tästä komeasta kukasta, kukalla on nimittäin korkeutta 80 cm leveyttä hieman vähemmän.
Ei tätä kukkaa ulos uskalla vielä jättää, täytyy vähän odotella ennen kuin yöhallat loppuvat ja päivätkin vähän lämpenevät.
 

Paljain jaloin Mummojen Puutarhassa.

Tämän ihanan Inge Löökin kuvittaman puutarhakalenterin ja samalla muistikirjan sain tyttären lapsilta. Tämä kirja antaa mahdollisuuden kirjoittaa jokaiselle päivälle vuoden ajan muistiinpanoja, sekä päiväkirjan tapaisellekin on jätetty tilaa. Myöskin jokainen kuukausi kerrotaan mummojen leppoisasta elämän tavasta.
Tavoitteeni on ettei montaa päivää jäisi kirjoittamatta, mutta saa nyt nähdä kuinka muistikirja alkaa täyttyä.
 

Samana aamuna kun oli reissuun lähtö valmistui myöskin tämä viitta.

Viitta olikin niin mukavan tuntuinen, että pidin tätä päälläni päivittäin.
Toisena lankana viitassa on Macalta arpajaisvoittona saatu liukuvärjättyä villalankaa. Tämä lanka sopi minusta tähän neuleeseen hyvin, tuli vähän elävämmän näköinen neule.
 
Täällä kotona oli muutaman päivän aikana ilmakin alkanut tuoksua keväiselle, puihin oli puhjennut lehdet. 

Onnenpensas oli minun poissa ollessani avannut keltaiset kukkansa. Heinäkin oli kasvanut, että kohta saa leikkurin etsiä esille. 

Oikein mukavaa Äitienpäivää kaikille Äideille.
 

Yhtään en muista mitä lankaa tämä oli, kun en tuota vyötettäkään tähän hätään löytänyt.
Meillä oli aamulla niin kosteaa ja kylmää, että oli mukava laittaa uuniin tuli ja käpertyä saalin lämpöön tekemään tämä röyhelöhuivi valmiiksi.

Päivän mittaan on sadekin lakannut, ja ulkona on ollut mukava touhuta. Poikakin saapui minulle avuksi raivaamaan noita lumikuorman katkomia sireniä. Ensiviikolla tulee traktorin lava johon kasaan kaiken poltettavaksi kelpaavan, sirenin rungot ja muut risut jotka sitten viedään voimalaan poltettavaksi.

Rattoisaa viikonloppua kaikille.

Munkit on paistettu, ja maisteltu siman kera, hyvää oli kumpainenkin.

Nyt olen lähdössä vaihteeksi tallityöksi. Munkkeja sekä simaa otan tietysti mukaan toistenkin maisteltavaksi.

Oikein aurinkoista ja mukavaa vappua sinulle.
 

Sain Macalta vyyhdin aitoa villalankaa arpajaisvoittona.
Kiitos paljon Maca kauniista langasta. Pöyhöttelin vähän tätä vyyhtiä, että paremmin näkyisi tuo kaunis liukuvärjäys.

Kun näin tämän langan tiesin heti mitä tästä neulon itselleni

.

Moda 1. 2012 löysin tämän näköisen viitan, johon minusta tämä lanka sopii oikein mainiosti.

Jotenkin tämä sininen on vain minun värini.
Iltapäivällä aloittelin jo vähän tätä neuletta, saa nähdä koska saan valmiiksi kun tuolla ulkona on paljon tekemistä. Lumikuorma taittoi sirenien runkoja koko sireeniaidan pituudelta, siinä minulle askaretta riittää ensiviikoksi.

Olen yhden tällaisen viitan neulonut neuletapaamisen yhteydessä, eräälle viluiselle.

Lankana on 7 veljeksestä ja alpakka. Valmiina tämä viitta on ollut parin viikon verran, odottaen sopivaa kuvaushetkeä, minun taikka viitan saajan yllä. Mutta nyt tämä on kuvattu näin.

Aurinkoista viikonloppua teille.
 

Aikamoinen viidakko on muodostunut tuohon olohuoneen ikkunan eteen, talven ja kevään aikana.
Täytyy käyttää saksia ennen kuin saa kaikki amppelit irti toisistaan, ja pääsee ikkunoita pesemään.

Tämän tuoksuvan kukan nimeä en enää muista. Nopea kasvuinen verso oli kasvanut huomaamatta tuonne hienohelman sekaan. Enkä minä raaskinut saksia versoa poikki, koska näkyi kukkiakin olevan tulossa.

Hienohelmakin on levitellyt helmojaan mahdollisimman leveälle, ja kukkii pienin vallein kukin.

Tämä pikkuposliinikukka kukkii yleensä ahkerasti koko kesän.

Sunnuntaina näin ensimmäiset sinivuokot täydessä kukassa.

Tämä pieni mökki jonka sisällä poltan syksyllä tuikkuja, olen muovaillut joskus savesta. Talvet sekä kesät se on saanut nököttää tuossa muutaman ruusupensaan juurella paikoillaan.
Lumikellot ovat levinneet itsestään mökin seinän vierusta koristamaan. Pari krookuksen nuppukin näkyi jo pilkistelevän maasta.

Eipä tuo verkkokaan ole pupuja pidätellyt, näin pahasti olivat omenapuun syöneet.

Oikein mukavaa viikonjatkoa sinulle.
 

Nyt olen neuloa päkeltänyt sukkia puikot sauhuten.




 

Nämä kummatkin sukat ovat 7 Veljestä, jotain raitaa ja papukaijaa.

Nämä puolestaan ovat ihan tavallisesta puuvillasta neulotut sukat. Näitä oli vähän vaikea omissa jaloissa kuvata , täytyi oikein jalat nostaa olohuoneen pöydän reunalle kuvauksen ajaksi.

Pidän itselläni nämä puuvillasukat, ihan vaan siitä syystä kun nuo aika pitkät varret eivät pysy yhtään ylhäällä vaan valuvat nilkkaan makkaralle.
Silloin kun olin nuori tyttö äiti sanoi aina, että sukat ei saa lököttää. Koska makkarasukka ei kuulema saa miestä.

Oikein mukavaa loppuviikkoa teille.
 

Muutama päivä sitten valmistui tämä turkoosi jakku.

 Malli näytti yksinkertaiselta mutta kyllä minä sain alussa pähkäillä ja laskea silmukoita, että sain kuvion menemään oikein.

Alku hankaluuksien jälkeen ei tämä malli kuitenkaan niin kovin vaikea tainnut ollakaan. Nimittäin kun opin näkemään kuinka tuo pitsikuvio etenee, opin mallinkin ulkoa. Tämä malli löytyy Novita lehdestä, kevät 2010.

Meillä on kansalaisopiston näyttely viikonloppuna, omia töitäni vein jo eilen näyttelyä varten. Töitä on meillä esillä monessa kerroksessa, siispä jokainen meistä joutuu vuorollaan valvomaan näyttelyä.
Näyttely vieraille on myöskin tarjolla pullaa taikka jotain suolaista, kahvin kera.

Täällä on vielä lunta paljon, kovat yöpakkaset ovat pitäneet huolen ettei lumi ole päivälläkään paljoa sulanut. Mutta kyllä se kevät etenee pikkuhiljaa, tänään näin kuinka kevään ensimmäiset perhoset liihottelivat pitkin lumista pihaa.

Kiitos oli jälleen mukava lukea teidän kommentteja.

Oikein aurinkoista ja mukavaa viikonloppua kaikille.
 

Rauhallista Pääsiäistä.

Ystävältä sain valmiiksi pellavakankaasta leikatun pupun. Kyllähän minä tuosta pupun ompelusta jotenkin selvisin, vaikka en osaakaan ommella kuin kahvipusseja nauhoiksi.

Tämä on aika hassun näköinen pupu, kun mielikuvitusta käyttäen tein tämän valmiiksi. Jotenka hupsis, täytettä lipsahti liikaa pupun sisälle ja korviin. Nyt jälkikäteen olen huomannut toisten tekemistä pupuista, että kovat olisi pitänyt jättää kokonaan ilman täytettä.
Pitihän pupun housutkin saada jalkaan, tuota ruudullista kangasta löytyi juuri sen verran kuin pupun housuihin tarvitsin.
Ajatuksena on joskus tehdä tälle poikapupulle vähän pienempi tyttöpupu kaveriksi.

Nyt on talo siivottu, ja pääsiäisen vietto voi alkaa.

Oikein aurinkoista, ja rauhallista Pääsiäistä Sinulle.

Tämän keltaisen neuleen langat olen saanut kauan sitten. Enkä oikein tiennyt mihinkä näin pieni määrä lankaa kuin 200 grammaa riittäisi. Jotenka langat sai jäädä odottelemaan sopivaa ajankohtaa, että mitä nuo kerät mahtaakaan pitää sisällään.

Lanka on pehmeää eikä kutia paljasta ihoakaan vasten, merkistä ei ole tieto kun vyötteitä ei ollut yhdessäkään kerässä.
Nykyisin ei keltaista tule paljoa käytettyä, mutta pääsiäinen on tulossa ja keltaista lankaakin oli valmiina. Vielä kun löysin vanhasta kauneimmat käsityölehdestä vähän tämän tyylinen malli. Niin johan alkoi puikot heilua, vähän kyllä jännitti mihin saakka lanka mahtaakaan riittää.
Mutta riittihän se niin pitkälle, että hihoja neuloessa täytyi vähän väliä lankaa punnita, että jäisi tarpeita toiseenkin hihaan. 

Eilen leivoin rahkapiirakkaa, ja siinä sivussa syntyi muutama omenapiirakkakin.



Minä tykkään, että rahkapiirakassa on reilusti rusinoita.



Omenahillon sekaan pilkoin tuoreen omenan.

Mukava kun kävit.
Aurinkoista Palmusunnuntaita sinulle.
 

Tämä erikoisen värinen posliinikukka ei tuoksu. Eikä kukkaset myöskään eritä minkään laista nestettä, kukka pysyy kuivana koko kukinnan ajan.

Ostin tämän muutama vuosi sitten, viherkasviksi Salosta heräteostoksena. Kun luulin etten saa kuitenkaan kukkimaan. Mutta jo viime syksynä sain ensimmäistä kertaa ihailla tämän posliinikukan kaunista kukkaa.
Tuoksuttomuus olikin minulle iloinen yllätys. Kun en minä voi tuoksuvia kukkia sisällä pitääkään.

Tässä pari orkideaa.

Nuppuja on orkideoissa aikapaljon, kukkia vasta muutamassa yksilössä.

Tämä orkidea on kokenut kovia. Toissa kesänä terassilla sai muutama kukka sadetta lehtihankoihin, sen seurauksena kaikki lehdet kuolivat.
Olin tätäkin orkideaa heittämässä pois kun huomasin, että juuresta oli alkanut kasvaa uusia lehden alkuja.
Nyt talvella taas nuppuvana katkesi pari nuppua onneksi jäi jäljelle, että näin minkävärisestä kukasta on kyse.
Kuulin eräältä viherpeukalolta, että orkideat pitävät kahvista. Niinpä minäkin annan, aina välillä näille orkideoille laimennetun kahvihörpyn.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille.

Tänään valmistui tällainen pieni soma kukkaro.

Kun sain kukkaron valmiiksi napsautin lukon kiinni, en saanutkaan kukkaron suuta auki. Oli etsittävä apuvälineitä joilla kingottamalla lukko aukesi, ruuvimeisseli osoittautui oivaksi apuvälineeksi. Vähän kun lukkoa pihdeillä taivuttelin, aukeaa kukkaron suu nyt hyvin.

Itse minä juon vettä taikka kahvia, enkä käytä mitään sellaisia juomia joista noita nipsuja saisin. Minulle kerää koko suku, sekä tuttuja ja tuntemattomia näitä nipsukoita, aika mukavasti noita on kertynytkin.

Nyt olen vähän laiskistunut neulomisten kanssa, valoisammat päivät ovat houkutelleet liikkumaan enemmän. Aamuvirkkuna olen tälläkin viikolla monena aamuna mennyt seitsemäksi kuntosalille.
Mutta jospa tässä vielä jotakin valmistuisi, keltaista ja turkoosia on puikoilla.
Meillä sataa jälleen lunta, maisema on uuden lumen ansiosta puhtaan valkoinen.

Mukava kun kävit. Aurinkoista viikonloppua kaikille.
 

Olen tänä talvena kokeillut, että osaanko vielä leipoa ilman hiivaa hapatettua ruisleipää. 
Tässä on vierähtänyt melkein kymmenenvuotta kun tätä ennen olen hapanleipää leiponut. Mutta minkä on kerran oppinut ei sitä niin vähällä unohda.
Tyttäreni oli alle kymmenen vuotia, kun hän löysi kaupan hapanleivästä rusinan. Silloin hän ilmoitti ettei syö kuin äidin leipomaa ruisleipää. Vielä kauan tyttöni pois muutettua tykkäsin itse leipoa hapanleipää.

Enpä enää muistanut, kuinka hyvää itse leivottu leipä onkaan.

Leivän juuren sain eräältä ystävältä, juuren hän on nuorena miniänä tuonut mukanaan kotoaan.
Leivät paistan tulikiviuunissa, kun asettelen leivät taiten saan uuniin mahtumaan kerralla seitsemän leipää paistumaan.

Leivoin myöskin puolukkapiirakoita.

Kaikki ei mennyt ihan nappiin


.

Joistain piirakoista hillo karkaili pitkin peltiä.

Tämän omenapiirakkaan päälle ripottelin jäisenä mustikat.

Hyvää kevätpäiväntasausta kaikille.
 

Rakkautta On......

Sain kauniin haasteen Enkelin Silmin-Blogista.

Rakkautta on... -sarjassa on ajatuksena koota kaikkia pieniä rakkaudesta kertovia tekoja arkielämässä. Melkoisen imelää, mutta minusta on ajoittain ihanaa pysähtyä ajattelemaan, millä hyvinkin pienillä eleillä osoitamme rakkauttamme lähimmäisiämme kohtaan. Rakkaudenosoitukset voivat olla puolisoa, äitiä, isää, sisaruksia, lemmikkiä tai vaikka itseään kohtaan. Tärkeintä on vain tuntea saavansa ja antavansa rakkautta. Teot eivät kaipaa selittelyä, vain se on tärkeää, että sinä itse tunnet sydämessäsi jotain niiden pienten tai vähän suurempien eleiden, hetkien, tekojen, ajatusten kautta. 

• Kuusi lasta tarvitsee välillä keinoemoa, rakkautta on täyttää heidän toiveensa. Leipoa heidän kanssaan pullaa, jokaisena päivänä niin kauan kunnes vanhemmat palaavat kotiin.



• Rakkautta on myöskin kuljettaa viisitoistavuotiasta tallille, ja pyöriä hänen kanssaan hevosten parissa monta tuntia.



• Myöskin tämä kun tytön hevonen turvallaan etsii, että onko minulla jotakin hyvää hänelle. Niin rakkautta on silitellä ja taputella hevosta, ja joskus antaa porkkanoita ja kuivaa leipää.
   


• Viedä selkäsairaalle naapurille posti laatikosta, ettei nyt luikkailla naapuri kosketa itseään. Viedä vasta leivottua pulla ja ruisleipää päiväkahville.



• Neuloa sukkia ja lapasia tutuille ja tuntemattomille, lämpöisin ajatuksin neulottu lämmittää mukavasti.



• Lapsenlapset asuvat kaukana mutta ovat mielessä jokainen päivä. Rakkautta on touhuta heidän kanssaan silloin kun tavataan.

Haastan mukaan seuraavat ihanat blogit.

Samaryn Silmukat ja Pistot.

Pirjopon.

Päivin Askartelut.

Myöskin teille kaikille lukijoille haluan antaa tämän, vähän erilaisen haasteen. Olkaa hyvä.

Tämän huivin neuloin itselleni. Wtoczka langasta jossa on puuvilla ja pellavaa jotain sellaista kuitua kuin ani, en kylläkään tiedä mitä kuitua tämä ani mahtaa olla.
Kesän viileinä iltoina tämän voi sujauttaa puseron tai mekon päälle, lämmittämään olkapäitä.

 

Tässä tuubihuivi keskeneräisenä.

Tämä huivi on neulottu 100 cm pyöröpuikoilla. Silmiä huiviin loin 150 ja luontisilmien alareunasta keräsin 150 silmää, siispä puikolla oli 300 silmää neulottavana.
Tuo kierre tulee tällä lailla neulottuna huiviin itsestään. Vielä yksi juttu, pyöröpuikolta ei pidä kierrettä poistaa sillä lailla neule onnistuu.

Oikein leppoisaa viikonjatkoa kaikille teille.