tiistai, 22. tammikuu 2013

Sukkia ja vähän muutakin.

 

Huomenna 23 päivä vuodatus sulkeutuu, suurin piirtein viikoksi uuteen vuodatukseen siirtymisen ajaksi. Tämän siirtymätauon aikana vuodatuksen sivuille ei voi lisätä kirjoituksia, eikä kommentoida.
Muutoksia on tulossa, muutta nähtäväksi jää millaisia.
 

Sukat ja kynsikkäät.

Yllättäen huomasin erään ystävän pitävän punaisesta, vaikka en ole hänellä punaista sattunut näkemään kuin kaulahuivissa. Niinpä minä neuloin hänelle punaiset sukat ja kynsikkäät.
 

Ajattelin, että kylläpä minua onni potkaisi kun löysin tämän vanhan metallisen kinnasneulan.


Neulakinnaskurssille sonnustauduin tämän perinnöksi saamani kinnasneulan kanssa, jossa on vielä terävä kärki sekä käyrä pää. Tämä terävä kärki takasi sen, että pysyin tarkkaavaisena.
Meinaan kun tottumattomana tällaiseen neulaan, tuo terävä kärki moneen otteeseen hujahti omaan peukaloon. Kiireellä ostin opettajalta puisen kinnasneulan. Nimittäin opettaja opetti meitä kädestä pitäen, olisihan se ollut aika noloa jos olisin opettajaa tuolla terävällä kinnasneulan kärjellä vahingossa tökännyt.
Koko seuraavan yön vatvoin unissani kintaan aloittamista, tekemistä sekä kääntymistä. Pienet valveilla olotkaan eivät haitanneet, nukahtamisen myötä vatvominen vaan jatkui ja jatkui aamuun saakka. Seuraavana aamuna olikin kintaan aloitus sekä kääntyminen paljon helpompaa.
 


Tavoitteena on saada tuo toinen kinnaskin peukaloa vailla valmiiksi, että pääsen torstaina peukaloa tekemään. Virheitä näissä tekeleissä on, eikä tuo jälkikään ole vielä tasaantunut.

 


 

Tällaisen kortin tein eräälle pienelle neitoselle hänen nimipäiväkseen. 

Oikein hyvää viikonjatkoa teille kaikille, tavataan tauon jälkeen.

tiistai, 15. tammikuu 2013

Töppösiä ja sukkia.

Neuloin töppösiä tyttären perheen saunaosastolle. Ei nämä nyt oikein kummoisia ole, ihan perus sellaisia.  
Tytär toivoi minun tekevän monen kokoisia töppösiä, että saunan jälkeen heidän vieraillekin löytyisi suht sopivan kokoiset lämmittimet jalkaan. Onhan se paljon mukavampi seurustella saunan oleskelutiloissa kun jalat pysyvät lämpiminä.
Nuo punaiset on neulottu putkisesta, tuo putkinen olikin minusta hankala neuloa. Kun käänsi työn ja neuloi nurin, neuleesta tuli liian löysää vaikka kuinka yritin kiristää kudetta.
Eipä siinä auttanut muu kuin opetella neulomaan, vasemmalla kädellä nurja kerros oikein.
Neuloin myöskin tyttären perheelle sukkia.
Nämä siililapaset muuttivat uuteen kotiin joulun maissa. Muuten en ole ennen neulonutkaan siililapasia, nämä ovat ihan ensimmäiset tätä lajia.

Alan olla sen verran terve, että huomenna aion mennä käsityöpajaan nypläämään.

Keskiviikkona olisi tarkoitus oppia aivan uutta, elikkä neulakinnas kurssilla opetella tekemään neulakintaat. Saas nähdä opinko.

Kiitos paljon teille kommenteista. Mukavaa tiistainjatkoa.

lauantai, 12. tammikuu 2013

Lumikengät.

Ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi lumikengät, naisten Tubbs Wildemess 25”, taikka oikeastaan tilasin Welhonpesästä.
Minun mieleni on jo kauan tehnyt lumikenkiä, enkä halunnut ostaa ”sikaa säkissä” niin kuin ennen vanhaan sanottiin. Niinpä olen kysellyt naisilta heidän kokemuksiaan kulkemisesta lumikengillä. Moni kertoi saaneensa lonkat kipeiksi, kun joillakin lumikengillä kävely asento ei ole ollutkaan luonnollinen.
Posti toi jo alkuviikosta lumikengät kotiin, minä pyörittelin kenkiä ja asensin jo vanhat kuomat paikoilleen odottamaan, että tulen terveeksi. Hyppään kenkiin ja alan mennä pitkin hankia niin, että lumi vain perässä tupruaa.

En minä vielä tänään ihan terve ollut, mutta olihan se näin syntymäpäivänä kokeiltava millaista näillä on kulkea. Itse asiassa näillä kävely oli myönteinen kokemus, kävely asento oli niin kuin millä kengillä tahansa. Paljoa ei kenkien alla lumi upottanut mutta pakkanen kävi henkeen, hengitystä suojaavasta kaulaliinasta huolimatta.

Tulisi vaan nopeasti terveeksi, että pääsisi näillä kengillä kunnolla kulkemaan pitkin hankia.

Tänään olen saanut monta kaunista kukkakimppua. Mutta esittelen tämän amarylliksen, jonka toinen kukkavana kukkii näin komeasti.

Hyvää viikonloppua teille.

keskiviikko, 9. tammikuu 2013

Lintuja, ja vähän muutakin.

Viime viikolla minulta hävisi ääni ja kurkku oli kuin riivinrauta, väsymys kaatoi petiin.
Vielä tänäänkin peti on tuntunut mukavalta, olenkin nukkunut useaan otteeseen monta tuntia. Kurkkukipu on hellittänyt, mutta nenä on komian punainen on niin ahkerasti täytynyt niistää.
Kyllä tuo petin pohjalla loikoilukin aikaa myöten alkaa kylkiä painaa sekä paikkoja särkeä. Lämpimästä mehusta minä en välitä, siksi juonkin usein teetä.
Muutamana päivänä tässä kiikaroin lintuja kameran linssin läpi, keittiön ikkunasta.

Kuvat on otettu jälleen keittiön ikkunan läpi.


Minun lintu tuntemus on huono, jotenka tätä punarintaista lintua en tunnista.
Oliskohan tämä sinitiainen?
Punatulkku on tänä talvena ollut aika harvinainen vieras, minun lintulaudallani.
Närhi pariskunta vierailee melkein päivittäin talia syömässä.
Jälleen kuva käpytikasta joka käy ruokailemassa päivittäin.

Neulomista ei passaa vielä ottaa esille vaikka kuinka mieli tekisi neuloa, langan pöly ei varmaankaan tekisi tälle minun punaiselle nenälleni yhtään hyvää.

Oikein mukavaa viikonjatkoa teille, sekä terveyttä.

keskiviikko, 2. tammikuu 2013

Vuoden ensimmäinen neule, ja vähän muutakin.

Tänään me viisi ystävystä laitettiin viisaat päät yhteen, ja alettiin askartelemaan.
Oltiin kuin pienet lapset kukkia väkertämässä, kilvan kehuttiin omia aikaansaannoksia sekä ihasteltiin toisten tekemiä kukkia.
Kaunis kimppu, polvisukista ja rautalangasta syntyikin.
Kenelläkään ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan, että esittelen tämän kauniin kimpun myöskin teille.
Niinhän sitä sanotaan että nauru pidentää ikää, meillä taisi tuota ikää kertyä ainankin vuosi lisää, niin oli hauskaa.

Tämän vuoden ensimmäinen neule on valmiina.
Kintaat neuloin muutama päivä sitten saamastani hahtuvalangasta. Ensimmäistä kinnasta neuloessani en meinannut alkuun osata lankaa pitää tarpeeksi löysällä kun hahtuva katkeili monta kertaa.
Näistä oli tarkoitus tehdä lovikkaat, mutta kun käsin huovuttaessa nämä kintaat peukalosta alaspäin viruivat reilusti pituutta. Ei minusta ristikuvio tuohon varteen enää sopinutkaan, mutta ihan kivat noinkin. 
Nämä kintaat saa lankojen tuoja, entinen naapurin ”tyttö”.

Huomenna lähden reissuun, ohi kulkiessa aion piipahtaa Veturissa. Jäi nimittäin vaivaamaan kun edellisellä käynnillä en Veturissa huomannut lankakauppaa ollenkaan. 
 
Mukavaa viikonjatkoa teille.